[Kokoelma nettikirjoituksia]
http://keskustelu.suomi24.fi/node/100882072 Vastausta 139 Lukukertaa
Laiton häätö
Viisi lasta30.8.2011 17:09
Hei
Mikä mahtaa olla maksimikorvaus jonka vuokralainen vois saada jos hänet on häädetty lainvastaisesti, täysin tekaistuin perustein.
Luin <<http://www.asukasliitto.fi/oikeus.html>>
sivuilta seuraavan, piitäänköhän paikkansa koska ”Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481”
löydä sitä.
”Jos irtisanomiselle ei ole hyväksyttävää syytä, vuokralainen voi vaatia sopimuksen päättymisen johdosta vahingonkorvausta mm. muuttokustannuksista ja uuden asunnon hankintakustannuksista.”
Totean tässä vielä ettei mitään vuokria ole ollut rästissä eikä häiritsevää elämää ole vietetty, eikä kyseessä ole yksityinen vuokran antaja.
Viisi lasta30.8.2011 17:12
Puuttui:
"Lisäksi vuokralaisella on oikeus saada korvauksena enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä huoneiston vaihtamisen aiheuttamasta haitasta"
Mutta laista en sitä löydä.
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/tyo-ja-yhteiskunta/ihminen-hadassa/1517296/voiko-haataa/02.06.06 21.18 Onneton #1
Voiko häätää?
Kärsin sellaisesta asiasta kuin oudoista naapureista. Olen asunut asunnossani kohta vuoden, ja aivan alusta asti on naapurini käyttäytyneet oudosti minua kohtaan; voisi puhua jo häirinnästä ja kiusanteosta, jollakin lailla en saa olla heiltä rauhassa ja koko ajan saa pelätä milloin kiusaamista tapahtuu. En voi valittaa asiasta isännöitsijällekään, koska minulla ei ole mitään kunnollisia todisteita, mutta mm. toisella puolellani asuva vanhempi naisihminen on huomannut kiusanteon ja on maininnut siitä ainakin yhdelle ihmiselle. Asunto on yksityiseltä vuokrattu vuokra-asunto ja ihmettelen todella tätä häiriköimistä, itse en ole heille mitään provosoivaa tehnyt.. epäilen välillä jo itseänikin, mutta toisaalta häirintä on jatkuvaa eikä sitä voi sanoa enää miksikään satunnaiseksi asiaksi. Tämä asia todella rasittaa minua, mutta en tiedä ollenkaan mitä tekisin. Osaisiko joku ystävällinen ihminen auttaa minua? Kiitos..
Terv. haluan asua vain rauhassa.
03.06.06, 17:37 Alkup. #8
Re: Voiko häätää?
Olen kokenut asian kiusanteoksi, vaikka ehkä kaikki eivät kokisi niin, olenkohan sitten jotenkin liian herkkä?
Joka tapauksessa ""oireina"" on ollut mm. ulko-ovien ja oman käytävään johtavan oven paiskomista jopa melkein saranoiltaan joskus, niin kovasti on ovea paiskattu (oman oven paiskominen on tosin vähentynyt viime aikoina), ja kerran kun meinasin jo tälle miehelle huomauttaa tästä ovien paiskomisesta, tuli vastaan sellainen naljaileva ""ähäkutti"" -pilkkaaminen hänen taholtaan. Kuin myös jos nämä ""rakkaat"" naapurit on lähteneet johonkin on pilkattu ja naurettu oven takana, melkein jatkuvasti siellä ovi käykin, eivät pysy paikallaan ollenkaan, myös klo 22 jälkeen illalla.. sekin minua häiritsee, ja se ettei ole hiljaisuutta kymmenen jälkeen kuin harvoin. Myös ollessani vessassa on tämä mies tullut seinän toiselle puolelle häiriköimään, valuttamaan vesihanaa ym. Se on outoa siinä, että miksi juuri samaan aikaan on tehnyt niin kun itse olen ollut vessassa, kyllähän minä muuten ymmärtäisin, että onhan niilläkin oikeus tehdä toimiaan. Ehkä nämä kuulostavat vähän keksityiltä tai vainoharhaisilta asioilta jopa, mutta näin olen asian kokenut, ja jotenkin se vaan häiritsee minua liikaa. Ilmeisesti ratkaisuna sitten olisi muutto pois kokonaan..? Ja, en todellakaan kuvittele että jokainen naapuri minua kiusaisi, asuuhan nyk. asunnossakin minulla toisella puolella tosiaankin se vanhempi naisihminen, joka ei koskaan ole mitään harmia mulle aiheuttanut.
Hieman hankalaa vain on välillä.. nyt on ollut tänään ihmeellisen rauhallista kyllä toisella puolella, ja nautinkin siitä seikasta suuresti
. Kiitos jos jaksatte auttaa ja vaivaannutte, mutta pyytäisin että saisin suht asiallisia vastauksia, kuitenkin..?
09.01.12, 08:52 Toinen #14
Olen kokenus nyt aivan samaa. Ja muille tiedoksi tuo on aivan mahdollista, että vanhoissa kerrostaloissa kuuluu elämisen ääni ja joku lähtee tarkkailemaan naapuriaan sitä kautta, kun ei ole muuta tekemistä. Se ei kumminkaan edellytä ketään käyttämään hataria seiniä hyväksi kiusanteolle. Miten ratkaisit jutun?
t. Toinen
27.01.12, 13:12 Toinen #26
Mitäs sanotte, onko tämä, että naapuri puuttuu omiin asioihini, kun klo 6:00 aamulla paiskotaan makuuhuoneen ovia, että herään. Kun siirryt vessaan, vessan kaapiovia auotaan kovaäänisesti tai vessan ovi paiskataan. Välittömästi kun alat keittämään kahvia, niin keittiössä joku kaatuu / kaapinovi kolahtaa/ ovi paiskataan kiinni (yksinäinen, keski-ikäinen ihminen asuu naapurissani). Jos teen nämä toisessa järjestyksessä, niin naapuri seuraa huoneesta toiseen kolistellen. (Avomies kuullut saman asian ja ihemtellyt kovin.)
Yksinäisyyttäkö hänelläkö? Mitä tehdä?
10.02.12, 23:17 Olen hullu #34
ja naapuri myös
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Psykiatrille:
"Kyseessä selvä vainoharha! Kohta se aviomies todellakin alkaa kuulla samoja asioita kunhan tarpeeksi kauan seuraa muijan sekoiluja. Ensin se on yksi naapuri, sitten jo koko kerros, lopuksi koko talo räiskää samaan aikaan tai kusee vessassa kun tämä "tapaus" liikehtii kotonaan. Jo täytyy olla elämän vaikeaa!"
Naapurin kiusaaminen voi olla todellista. En toivo sitä kenellekään. Itse olen invanainen ja minä olenkulemma vainonnut toisten ovella tullut sisään ja uhkaillut pihalla vaikka en pääse edes 4 seinän sisällä ulos itseäni päiviin. <niin hulluja ihmisiä on että ovat valmiita todistamaan nähneensä vaikka lumimiehen ov ella jos hyvä tuttu niin vaatii.?? autoni viereen työnnellään lumet oven kohdalle vastapuolelta pihaa ym pientä jäynää kyllä näitä hullu naapureita vaan on. Inv a avustajan kun hommasin joka tekee nämä lumityöt nyt auton ympärillä tänä talvena ja kas kellään ei ole tarvetta työnnellä omanpaikkansa lumia enää autoni ympärille. Ei ole vainoharhaa jos työntekijä huomaa nämä kiusanteot. isännöitsijälle on tosiaan turha edes mainita jos aikoo olla terveen kirjoissa.
http://www.city.fi/artikkeli/Koditon+Helsingiss%E4/113/Etusivu › City-lehti › Ilmiöt › 4/2001 › Koditon Helsingissä
Koditon Helsingissä
Vuokrat ovat pilvissä ja asunnottomien määrä on lähtenyt monen vuoden jälkeen kasvuun. Helsingissä on 6000 asunnotonta, joista alle 25-vuotiaita on 550. Vexillä, Markuksella, Taijalla ja Tommilla ei ole kotia.
Vexi, 23, asuu kadulla. Hän on ollut asunnoton puolitoista vuotta, siitä lähtien, kun kaupungin vuokrakaksiosta Vuosaaressa tuli häätö. Kun Vexi ja asunnossa asunut tyttöystävä tulivat myöhään illalla kotiin, pihalla oli lava, johon oli kasattu pariskunnan omaisuus. Tosin kaikki arvokas, stereoiden ja television lisäksi muun muassa vaatteet, oli varastettu.
"Häätö oli sossun vika, ne kämmäsivät vuokranmaksussa. Olin toimittanut niille vuoden vuokrakuitit etukäteen, mutta siellä tuli joku katko", Vexi kertoo asunnottomien yökahvilassa Kalkkersissa Helsingin Sörnäisissä.
Häätö oli itkuraivarin paikka. Naapurit soittivat paikalle poliisin, kun Vexi raivosi ja potki lavaa. Ensimmäisen asunnottoman yönsä Vexi vietti putkassa.
Sosiaalityöntekijän neuvo oli kehotus marssia sosiaaliviraston erityissosiaalitoimistoon eli estoon, joka hoitaa asunnottomien sosiaalipalvelut.
Yleensä Vexi viettää yöt Kalkkerissa, jos vain mahtuu sisään. Yökahvilan ovet aukeavat 30 ensimmäiselle onnekkaalle puoliltaöin, ja sisällä lämpimässä saa istua tai nukkua - kunhan pysyy pöydän ääressä eikä kellahda lattialle - aamuseitsemään.
"Olen oppinut nukkumaan istuallaan, jalat vaan vähän puutuu."
Keskimäärin Kalkkerissa käy 60-80 asunnotonta yössä.
Asunnottomien määrä on kasvussa. Helsingissä on 5 000-6 000 asunnotonta, koko maassa vajaat 11 000, arvioi Jussi Merikallio, Helsingin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimiston toimistopäällikkö. Helsingin asunnottomista naisia on noin tuhat, alle 25-vuotiaita 550. Etenkin nuorten ja naisten asunnottomuus on kasvussa.
Tyypillistä asunnotonta ei ole, mutta yleensä asunnottomia ovat yksinäiset vanhat miehet ja nuoret naiset. Lähes kaikkia yhdistää päihdeongelma.
"Alle kolmekymppisissä asunnottomissa on erityisesti huumeidenkäyttäjiä. Asuntoloissa on vähän nuoria, koska heillä on muut selviytymiskeinot", Merikallio kertoo.
Nuoret asunnottomat selviävät kaupungissa keski-ikäisiä ketterämmin: he asuvat välillä tuttujen luona, välillä vanhempien luona, saavat välillä vuokra-asunnon. Asumista leimaa epävakaus, mutta jollain tavalla nuoret aina ajoittain pääsevät asunnonsyrjään kiinni.
Merikallion mielestä nuorten asunnottomuuteen liittyvät myös elämäntavalliset valinnat.
"Se on postmodernia maailmaa, että ei käydä duunissa, vaikka olisi siihen mahdollisuus; ei nähdä, että työn ja toimeentulon välillä olisi jokin "yhteys."
Vexi ei mielestään elä postmodernissa maailmassa, vaan maailmassa, jossa ei välitetä.
"Estossa nuoria kiristetään: pitää mennä duuniin tai tippuu toimeentulotuelta. Miten mennä duuniin, jos ei pääse missään nukkumaan?"
Ennen häätöä Vexilla oli töitä Masa-Yardsin telekalla ja Helsingin kaupungin hommissa.
"Ja olisin vieläkin, jos olisi kämppä."
IHMISIÄ NUKKUU yöllä rappukäytävissä, kellareissa, puolituttujen eteisen matolla. Jos on jotain annettavaa, voi päästä sänkyyn.
"Mihin mennä, kun ulkona on 30 astetta pakkasta? Ja kun istuu rapussa hiljaa ja huomaamattomana, niin silti ihmiset soittaa poliisit, ihan kiusallaan", Vexi kertoo.
Päivisin kierretään asemia, istutaan kolmosen ratikassa, ihmetellään kauppakeskuksia. Kirjastoissa voi vähän hengähtää, ja päiväkeskuksessä käydä puurolla.
"Yleensä siirryn yökahvilasta Pääskylänkadun päiväkeskukseen, nukun 11-12 asti tupakkahuoneessa", Vexi kertoo.
Kun asunnottomuuden tilastointi aloitettiin vuonna 1987, asunnottomia oli Suomessa noin 18 000. Luvuista on tultu alaspäin, mutta nyt asunnottomuus on kääntynyt kasvuun. Viime vuonna Helsingin asunnottomien määrä kasvoi vajaalla kolmellasadalla.
Asunnottomien määrät ovat kuntien sosiaalitoimien arvioita.
"Jos oikein tiukasti määriteltäisiin, asunnottomia olisivat vain ne, jotka ovat todella kadulla -jopa asuntoloissa asuvat jäisivät laskujen ulkopuolelle", kertoo tutkija Jouko Karjalainen Stakesista, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta.
"Harmaita asunnottomia, eli niitä, jotka eivät näy virallisissa luvuissa, on muitakin kuin tuttavien ja sukulaisten nurkissa luuhaavat", sanoo Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Roiha. Yhdistys on asunnottomien ääni ja se ylläpitää Sörnäisten Kalkkers-yökahvilaa.
"Monilla on varaa elää ja asua vain toimeentulotuen tai työttömyyskorvauksen nostopäivän läheisyydessä. Jos rahaa ei ole, maksetaan vuokra seksillä tai aineella, millä tahansa - mutta jossainhan täytyy asua."
Nousukausi lisää asunnottomuutta. Laman aikana edullisia vuokra-asuntoja oli tarjolla, kun pääkaupunkiseudulle töihin tulleet palasivat työttöminä kotikonnuilleen. 1990-luvun alkuvuosina purettiin vuokrasääntely, ja vuokramarkkinoille tuli lisää asuntoja, kun asunnot eivät käyneet kaupaksi.
Kun halpoja asuntoja oli tarjolla, päätettiin, ettei rakenneta lisää. Nyt työn perässä pääkaupunkiseudulle muuttavien aalto hyökyy päälle ja koska laman aikaan ei rakennettu, kohtuuhintaisista asunnoista on nyt pulaa - varsinkin, kun vuokrasäännöstely on purettu.
"Helsinki on pohjanoteeraus asuntopolitiikan hoidossa. Jos rakentaminen olisi ollut koko ajan normaalia, niin ongelma ei olisi näin paha", Juhani Roiha sanoo.
TÄÄ KOVETTAA LUONETTA. Alussa oli, ettei tätä kestä. Elämäntyyli muuttuu, kun menee kämppä alta. Aika pitää saada kulumaan, eikä kukaan jaksa selvin päin seistä 24 tuntia striitillä", sanoo Vexi.
Ei hänkään. Vexi käyttää kaikkea: viinaa, barbituraatteja, LSD:tä, heroiinia.
"Pääasiassa hitaita, opiaattipohjasia. Yleensä pyrin tuleen mahdollisimman pienellä toimeen. Jos rahaa on enemmän, vedän enemmän, mut siinä on se paha, että toleranssi kasvaa. Vedän muutenkin 20 kertaa enemmän kuin ensikertalaiset."
Asunnottomia on kahta tyyppiä, juoppoja ja nistejä, Vexi tyypittelee.
"Naiset retkahtaa miehiä helpommin huumeisiin. Tunnen monia naisia, jotka nuuskaa grammoittain kokaa päivässä. Amfetamiinin käyttäjiä on paljon Kurvissa."
Monen huumeidenkäyttö alkaa vasta kadulla. Huumeisiin myös loppuu monen asunnottomuus - Vexin hyviä ystäviä on kuollut yliannostukseen.
"Kun on ilman kämppää, samaistuu porukkaan ja pyörii kämpissä, joissa on kamaa."
Jossain vaiheessa erityissosiaalitoimisto tarjosi Vexille asuntolapaikan Alppikadulta, mutta Vexi ei viihtynyt: paikalla oli oltava viimeistään kello 23.
"Mä haluan olla itsenäinen. Saan huonon maineen, jos pyörin alkkisporukassa. Kadulla kaikki on samassa jamassa, mutta jollain menee kuitenkin paljon paremmin."
Ryyppääminen ja huumeet vaikuttavat asunnonsaantiin, mutta kumpi on syy, kumpi seuraus?
Mitä muuta voisi tehdä, jos yöllä joutuu jäämään kylmään tilaan värjöttelemään?
"Taikajuoma on hyväksyttävä keskuslämmitys lehtiroskiksessa. Ja onko Helsingissä yhtään taloyhtiötä, jossa ei ryypätä?", toteaa Juhani Roiha.
Erityissosiaalitoimiston asuntopalvelulla on tarjota tilapäismajoitus asuntolassa 930:lle. Asuntoloita on kaikkiaan 13, ja päivittäin paikkaa hakee 15-20 asunnotonta. Kadulla on paljon väkeä, joka ei enää jaksa raahautua asuntopalveluun käännytettäväksi takaisin tyhjin käsin.
Asuntolat on tarkoitettu tilapäiseksi asumismuodoksi, mutta niissä asuu ihmisiä, joiden koti se on ollut vuosikymmeniä.
"Asuntoloihin pitäisi saada asumisaika, takaraja asunnottomalle itselleen ja myös viranomaisille, jossa pitää jo löytyä parempi vaihtoehto", Roiha sanoo.
Ensisuojat eivät ole kodikkaita paikkoja. Esimerkiksi Oulussa asiakkaat kulkevat metallinpaljastimen kautta sisään ja työntekijöille on varattu luotiliivit. Poliisi on napinpainalluksen päässä. Roiha väittää, että lähes puolet asuntoloissa asuvista käy töissä ja maksaa itse majoitusmaksunsa.
Roihasta 200 tukikotipaikkaa olisi hyvä ensiapu nykyisen noin 450 soluasunnon lisäksi.
"Mutta vain, jos asumisessa todella tuetaan asunnotonta", Roiha sanoo. Monesti päihdeongelmat seuraavat myös uuteen kotiin.
Välillä Vexi palasi vähäksi aikaa vanhempiensa luokse, mutta sai porttikiellon, sillä hän varasti isältään aseen. Kotona voi sentään säilyttää vaatteita ja käydä pyykillä. Hätätilassa kaupungillakin olisi tarjolla yhteisvarastoja huonekaluille ja tavaroille.
Tyttöystävä asuu nykyisin vanhempiensa luona. Hän päivitti elämäntapansa keväällä: joutui vankilaan istumaan sakkoja.
Vexin sanoo, ettei asunnonsaanti välttämättä muuta elämäntyyliä; pitää tapahtua kovempaa.
"Ehkä pitäisi lähteä Helsingistä, täällä tuntee liikaa pahoja tyyppejä. Mutta haluan vähän jännitystä, juosta poliiseja pakoon."
Kadulla eläminen on vaarallista, eikä asuntoloissa ole sen helpompaa. Kännykkäkin on teipattava nukkumisen ajaksi jalkaan.
"Jengin hermot on niin loppu, että tulee helposti riitaa. Pinna on kireellä, kun on väsynyt, ja tulee potkastua vähän herkemmin jonkun ikkunan sisään, jos vituttaa."
Vexi arvelee olevansa vuoden kuluttua yhä asunnoton. Ihaninta olisi kuitenkin saada jostain vuokrakaksio, johon muuttaa tyttöystävän kanssa. Häädön jälkeen kaupungin asuntoihin ei kuitenkaan ole asiaa viiteen vuoteen.
Kalkkersista tuupataan väki ulos varttia vaille seitsemän. Vexi suuntaa Sörnäisten metroasemalle ja metrolla rautatieasemalle. Kännykkä pitää ladata Minuuttibaarissa ja edessä on pitkä päivä. Heroinistilla on paljon asioita hoidettavanaan.
Kitka-asunnottomat
Markus viettää reppuelämää.Nousukausi on luonut urbaanit uusasunnottomat, helsinkiläiset vuokralla-asujat, joita vaivaa kitka-asunnottomuus: kun vuokrakämppä myydään alta, eikä uutta löydy edes parissa kuukaudessa, kitka-asunnottomat majailevat väliaikaisesti ystäviensä varafutoneilla tai vanhempiensa takkahuoneissa.
Kohtuuttomat vuokrat pakottavat yhä useamman nuoren asumaan vanhempiensa luona. Moni muuttaa vuokra-asunnosta takaisin vanhempien luoksen. Kotona asuvien yli 18-vuotiaiden helsinkiläisten määrä on lisääntynyt 1 200-1 300:lla, kun verrataan tilannetta vuoteen 1995.
"Tilanne johtuu kurjasta asuntotilanteesta ja vuokrien kallistumisesta", sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Markku Lankinen.
Kitka-asunnottomat eivät näy asunnottomuustilastoissa tai erityissosiaalitoimistossa, eikä sossulla heille apua olisi tarjotakaan. Yli 9 500 markan kuukausituloilla ei ole asiaa kaupungin aravavuokra-asuntoihin, eikä niihin ole juuri asiaa alemmillakaan tuloilla: vuodenvaihteessa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin jonotti 10 025 uutta hakijaa.
Asunnoton Westendissä
Markus, 26, olisi saanut alkusyksystä isolta yleishyödylliseltä vuokranantajalta kaksion, mutta hänellä ei ollut varaa ottaa sitä vastaan. Isä olisi maksanut vuokratakuut, mutta ei auttanut: graduntekovaiheessa opiskelijan pennoset eivät riittäneet kahden ja puolen tonnin vuokraan, vaikkei samaan hintaan saa keskusta-asuntoa. 30 neliön keskustaluukusta pyydetään jopa neljää tonnia kuussa.
"Valmistun parin kuukauden sisällä ja sitten edessä on työnhaku. Vasta kun kuukausipalkka juoksee, on varaa muuttaa isän luota."
Markus asuu Espoon Westendissä isänsä omakotitalon pohjakerroksen vierashuoneessa.
Muutto takaisin alkukotiin ei ole Markukselle ensimmäinen.
"Opiskelin toisessa kaupungissa ja olin kesät töissä Helsingissä. Asuin silloinkin isän luona."
Yhteiselo on onneksi onnistunut, ja isä on suuntaamassa lähiaikoina töihin ulkomaille pariksi vuodeksi.
"Olisi talonvahdin paikka vapaana, ja täytynee siihen tarttua - saa nähdä, onko mulla sitä ennen ollenkaan varaa etsiä omaa kämppää."
Avoerossa tyhjän päälle
Taija, 30, on vastikään avoeronnut ja asunnonetsimisessä lähes paniikissa. Vuokra-asuntoa ei tahdo löytyä mistään, vaikka Taija on valmis maksamaan takuuvuokrat ja välityspalkkiot.
"Soittelen toimistoihin ja ravaan näytöissä, joita ei kyllä ole kovinkaan paljoa. Tiedän, että olen kranttu: mulle kelpaa vain keskustayksiö tai tosi hyvä kommuuni. Vuokraakin maksan jo melkein mitä tahansa."
Entinen avomies jäi asumaan omistamaansa asuntoon, ja nyt Taija majailee väliaikaisesti tyhjässä tuttavan tuttavan asunnossa.
"Myin huonekaluni ja osuuteni yhteisistä kamoistamme ex-miehelleni, kun mulla ei ollut paikkaa tavaroille. Mukanani on vaatteet ja meikit, jotain muistojuttuja ja laatikollinen kirjoja ja levyjä. Pari lempimattoa on rullalla."
Taijalla on onneksi hyvä työpaikka, mutta pikkufirmalla ei ole mahdollisuutta auttaa asunnonetsimisessä.
"Kahdessa viikossa pitäisi tapahtua ihme, sillä silloin tuttavan tuttu palaa asuntoonsa."
Vain asunnon vuoksi Taija ei voinut jättää eroamatta.
"Varmaan tätä kesti näinkin kauan vain sen takia, että kivasta kämpästä ei raaskinut lähteä."
2,5 kuukautta kaverien nurkissa
"Aika paskaa", kuvailee Tommi, 25, vajaata kolmea asunnotonta kuukauttaan. Ne tuli vietettyä kaverin nurkissa.
Kun opinnot syksyllä jatkoivat, Tommilla ei ollut koko kesän etsimisen jälkeenkään kämppää. Kesän hän asui maaseudulla isoisän aitassa.
"Mä sain pitää päivittäin tarvitsemiani kamoja yhdellä kaverilla, joka aloitti opinnot vähän laiskemmin. Sillä oli kämppä vapaana melkein koko sen ajan, kun syksyllä etsin kämppää - eli mä pystyin menemään ja tulemaan, miten halusin."
Edellisen lukuvuoden Tommi oli opiskelijavaihdossa Prahassa ja oli siksi irtisanonut vuokrakämppänsä.
"Kun palasin Prahasta 30 kilon rinkan kanssa, ei löytynytkään kämppää. Kannoin rinkkaa sitten kaverilta toiselle, kun etsin yöpaikkaa."
Rinkassa kulki pakolliset varusteet: kahdet farkut, pari kiloa alusvaatteita, kamera, pari takkia, kolmet kengät, hygieniakamat, jokunen kirja, muutama cd, kuusi paitaa.
"Suurin osa mun tavaroista ja huonekaluista oli hujan hajan erilaisissa kellari- ja vinttikomeroissa Prahan vuoden jäljiltä. Entisen kämpän vinttikomeroon sain jättää tuolin ja kirjahyllyn. Stereot ja telkkari oli yhdellä kaverilla käytössä. Entisen tyttöystävän mutsin kellarissa oli huonekaluja."
Syksy alkoi kylmetä ja kesävarustus käydä turhan keveäksi. Tommia otti päähän, kun talvivaatteiden olinpaikasta ei ollut aavistustakaan.
"Tuijotin koko ajan lehti-ilmoituksia, mulla oli oma ilmoitus, kiersin ilmoitustauluja, kyselin kavereilta, kävin toimistoissa."
"En todellakaan nirsoillut, ja montaakin kämppää tuli harkittua, mutta lähinnä ne kaatui vuokraan ja provikoihin."
Viimein koulun ilmoitustaululla liehui lappu inhimillisestä asuinpaikasta: vuokralla oli omakotitalon yläkerta. Suihkussa on tosin käytävä alakerrassa asuvan lapsiperheen luona.
"Oikeasti mulla olisi varaa maksaa vuokraa vain 1 300 markkaa kuussa, mutta ei niin voi ajatella, ettei asumiseen ole varaa. Nyt asutaan vuokralla velkarahalla."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10350319NURMON JYMY 2.1.2012 20:48 +67
Mulla oli kans yks sellanen bilehirmu naapurina.
Mieletön meteli ja ovien paiskonta basson säestyksellä alkoi yleensä perjantai - lauantai välisenä yönä .
Muutaman kerran huomautin et voitko olla hiljaa edes yöllä mut ei vaikutusta vaan sama meteli jatkui aina aamuun saakka.
Alkoi kyllästyttää....... ja harmittamaan.
Eräänä viikonloppuna kun meteli oli parhaimmillaan n klo 4.30 päätin lähteä urheilemaan.
Sonnustauduin verkareihin ja piikareihin sekä varustauduin pallolla ja pesäpallomailalla.
Marssin sen öykkärin ovelle ja soitin ovikelloa. Kohta tää sankari avasi oven jolloin laitoin sen mailan sen nenän eteen ja kysyin että lähtiskö juippi mun kans lyöntiharjoituksiin, nimittäin tarvis syöttäjää. Ja kun oot nyt sattumalta hereillä niin voisitko laittaa ne stereot pienemmälle.
Kohta siihen tuli muutama pitkätukkanen herrasmies paheksumaan aiheuttamaani häiriötä huuto ja mellastus sessioonsa. Samaan hengen vetoon tiedustelin heidän vapaaehtoisuutta pesäpalloharjoituksiin yllättäen he poistuivat takavasemmalle pälyillen pesismailaani jota edelleen esittelin asunnon haltialle.
Hetkisen kerroin mielipiteitäni kalpeakasvoiselle naapurilleni joka ei ollut urheilumiehiä, vaan hän kertoi olevansa hyvin väsynyt ystäviensä kanssa ja päätti käydä nukkumaan vähinäänin.
Kummallista kun kerrankin yrittää lähestyä naapuria urheilun merkeissä niin tämäkin metelöitsijä väsyy heti ja käy nukkumaan.
Tämän vierailuni jälkeen kyseinen naapuri on minut nähdessän tervehtinyt ja meteli on huomattavasti pienempää. Useinkin on ilmoitettu että on bileet ja jos Teille sopii olette tervetullut mukaan.
PS lähestykää ongelmia oikealla tavalla. Usein siitä löytyy ratkaisu ja pääset mukaan kekkereihin
Ilmeisesti
18 7.1.2012 20:28
Toolstomovelle:
Nyt kun olet saanut järkättyä naapurin mahdollisesti lumihankeen, ja tästä sinulle aiheutuva nautinto häviää, kannattaa ottaa kännykkä, ja lähteä kävelemään naapurikortteleihin. Sitten soitat vaan kytille prepaidista, että siitä ja siitä asunnosta kuuluu laukauksia.
Kiva katella kun 100 kyttää hyökkää vaikka yöllä jonkun kotiin!!Sitten voit vaikka soittaa uusiksi kytille ja kehua heitä kuinka ihanan turvallinen olo on kun Suomalainen poliisi huolehtii meistä.
Tässäpä sinulle harrastetta vaikka loppuiäksesi.Ihanaa huomata kuinka suomalaiset löytävät nautintoja elämäänsä, ei oo aina sitä valittamista, vaan saa myös NAUTINTOA.(sinä ja poliisikaverisi).
Surkea isännöitsijä 4.1.2012 11:43
Tein kirjallisia ilmoituksia 12 kappaletta jotka lähetin kirjattuna kirjeenä. Sähköposteja 14. Puheluja 6 ja tämän lisäksi valokuvat ja videot sekä kuuden muun naapurin ilmoitukset isännöitsijölle ei riittänyt.
Jos tuo on reklamaatioden määrä mielestäsi laiskuutta tai saamattomuutta olet pahasti hakoteillä ja lisäksi asennevammainen.
Mikään ei riittä, mikä riittää!?
http://plaza.fi/ajassa/tyosta-ja-elamastakin/kurjuutta-helsingissaKurjuutta Herlsingissä
Helsinki on varakkaiden ihmisten kaupunki.
Nyt on huomattu, että vaurauden keskellä on köyhyyttä, asunnottomuutta ja muuta syrjäytyneisyyttä ainakin Suomessa vertaansa vailla oleva määrä.
Pääkaupunkiseudulla lienee virallisten tilastojen mukaan runsaat neljä tuhatta asunnotonta, joista kolme tuhatta ”asuu” Helsingissä. Helsingin virallisesti asunnottomista 660 on naisia. Todellisuudessa luvun oletetaan olevan huomattvasti suurempi. Suuri joukko todellisuudessa asunnottomia tai kodittomia elää verkostojensa, ystävien sukulaisten ym. tuttujen nurkissa pitkään ennen putoamistaan virallisesti asunnottomaksi. Ankarat luonnonolot edellyttävät asumista lämmitetyissä tiloissa. Yleinen inhimillisyys puolestaan vaatii omaa asuntoa, ei vain makuupaikkaa hallissa. Ihmisellä on oikeus omaan kotiin.
Neljä viisasta miestä jätti asunnottomuutta koskevan muistionsa asuntoministerillle runsas kuukausi sitten. Sen keskeinene periaate on ”asunto ensin”. Aikaisemmin on lähdetty siitä, että muut asiat on pantava ensin kuntoon ja sen jälkeen järjestetään asunto. Viisaat katsovat, että asioiden kuntoon saamisen edellytys on asunto, oma osoite. On selvää, että terveys, työnsaanti ja työssä käyminen edellyttävät asuntoa.
Omituiselta tuntuu, että häädön perusteena olevat vuokrarästit ovat keskimäärin vain 1790 euroa. Häätö, asunnottomuus ja muut häädön seuraukset maksavat yhteiskunnalle monin verroin tuon summan.
Asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää monenlaisia toimia, muun muassa erilaisia tuettuja asumismuotoja. Erityisesti nuorten asumispalveluihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta syrjäytymiskierre vältettäisiin.
Asunnottomuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmat kietoutuvat toisiinsa. Ilman vakituista työtä ja riittäviä tuloja ei vuokra-asuntomarkkinoilta kotia löydy. Kodittoman on puolestaan vaikea pyrkiä työhön. Perustarpeiden tyydyttämiseen on satsattava kurjistumisen kierre katkaistava.
Timo Näsänen
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/tyo-ja-yhteiskunta/yhteinen-ymparisto/1715190/lakia-tuntevia-taalla-haato-irtisanomis-asiaa/30.06.08, 21:05 en ymmärrä....
Lakia tuntevia täällä? (häätö/irtisanomis asiaa...)
Tänään tipahti postista käräjäoikeuden kutsu jossa pyydetään viipymättä käymään heidän toimistollaan. Lappu tuli sekä minulle että avomiehelleni (molelmmille omat) ja kuumeisesti olen koittanut miettiä mistä voi olla kyse...asian kohdalla lukee vain: Tiedoksianto /s.
En keksi mitään muuta selitystä kuin että asia koskee asuntoamme, koska lappu tuli meille molemmille.
Tässä hieman asumishistoriaamme:
Muutimme rivitaloasuntoon vuokralle (Sato:n vuokra-asunto talossa jossa muut ilmeisesti(?) omistusasuntoja) uutenavuotena 30.12.07.
Meillä on kaksi koiraa, jotka outoa ympäristöään ja yksinjäämistään aluksi protestoivat ulinalla. Seinänaapurimme valitti tästä isännöitisijälle, vaikka meille tosin sanoikin että ulinaa kuuluu 10-30min lähtömme jälkeen. sitten ei enään mitään.
Koirille hankittiin sitruunapannat (haukkumisen estoon), ja ovat mitä ilmeisemmin toimineet myös.
Koirat ovat meillä yksin arkisin maksimissaan 2-6h päivässä, eivätkä varmasti huuda koko aikaa. 10-30min saatan uskoa, enempää en. Ja enään en oikein usko meteliä lähtevän ollenkaan.
Koirat ovat myös hoidossa äidilläni usein viikonkin kerrallaan, n. 2 kertaa kuukaudessa.
Jo ennen meidän muuttoamme on toisen seinänaapurimme kaksi koiraa (nykyisin vain yksi) Haukkunut useita tunteja päivässä aloittaen aamulla klo 8.00.
Ymmärrän että toista seinänaapuriamme on voinut tämä kiukuttaa, kun edellisen kahden haukkujan lisäksi on tullut 2 uutta. Olimme ehkä viimeinen pisara heille.
Mutta meiltä tosiaan ei meteliä ole lähtenyt kuin sen hetken. Jos se juuri on sattunut siihen naapurin koirien hiljaisenaolon aikaan, niin minkäs minä sille voin.
(Ensimmäisessä yhteydenotossa isännöitijältä oli mainittu että koirat metelöivät siten että kun toinen lopettaa, niin toiset aloittavat)
Isäänöitsijä soitti meille pariin otteseen tästä koiranhaukunta asiasta, ja asia oli se että haukunta on saatava loppumaan, tai ryhdytään toimenpiteisiin. Toinen soitto kuitenkin sattui aikaan jolloin koiramme olivat olleet kaksi viikkoa(!) äidilläni, joten asunnossa on ollut taatusti hiirenhiljaista.
Mitä nyt naapurin koira haukkunut kuten aina. Ja talon päädyssä asuu myös koira joka silloin tällöin saattaa haukkua, mutta äärimmäisen harvoin.
Kerran mieheni kaverinsa kanssa olivat pitäneet meillä "bileet" kahdestaan, ja saaneet sen verran meteliä aikaiseksi että saimme varoituksen syystä "häiritsevä elämä" (kyllä, todellakin kahdestaan olivat ja naapureita häritsevän mölyn saaneet aikaiseksi. . .) Itse en ollut kotona ja tämän jälkeen on kaikki illanistujaiset meillä toimestani kielletty.
Sen jälkeen elämä on jatkunut normaalisti ilman bileitä, koirien haukkumista tai muutakaan meteliä.
Nyt ovat myös alunperin valituksen tehneet naapurimme muuttaneet pois.
Uusilta naapureilta pyysimme heti sanomaan jos meiltä kuuluu koirien meteliä...ei kuulemma ole kuulunut.
Olen lievästi sanottuna järkyttynyt jos meidät häädetään syystä "häritsevä elämä", koska itsekseni ollessakin viihdyn parhaiten hiljaisuudessa ja musiikkia kuuntelen mieluiten korvalapuilla. Koirien satunnaista haukuntaa ja tätä _yhtä_ biletapausta lukuunottamatta vannon että meiltä ei mitään normaalia elämistä (imuri, suikussa käynti...) suurempaa meteliä kuulu.
Voidaanko meidät todella irtisanoa näillä perustein?
Kai meilläkin jotain oikeuksia on?
Varsinkin kun koiramme ovat jo ajat sitten tottuneet asuntoon ja jäävät siltikin yksin vain sitruunapannan kera. Varmuuden vuoksi, vaikka en uskokaan että koirat enään haukkuvat.
On kohtuutonta syyttää meitä koiranhaukunnasta jos naapurin koira haukkuu.
Voimmeko vaatia tarkempia tutkimuksia asiasta? (mitä kuuluu, milloin, ja KENEN koirat metelöivät?)
kaiken tasapuolisuuden ja kohtuuden nimissä häätö pitäisi tulla seinänääpureillekin...heillähän enempi haukutaan...viimeyönä myös kiljuttiin ja heiteltiin tavaroita. (pitäisikö alkaa isännöisijälle valittamaan itsekin...?)
MIKÄ on sitä laissa mainittua häiritsevää elämää? Koiranhaukunta 10-30min päivässä (ei jokapäivä eikä milloinkaan öisin)?
08.07.09, 20:22 seppo123
tiedoksianto s tuli myös itselle
joo eli samanlainen haastelappu tipahti postiluukusta enkä keksi yhtään mistä voi olla kyse. tiedoksianto s tosiaan voi tarkottaa mitä vaan? esim. jotain velan käräjöintiä? vai liittyykö s aina esim asunnossa meluamiseen? musiikkia kyl tullut soitettua välillä vähän kovaakin mutta en uskoisi muutenki meluisalla sijaitsevasta keskustakämpästä nii helposti varoitusta saavan, luulisi että joku olisi pistänyt lappua tai muuten tullut sanomaan eka. velkoja on kyl vähän päässyt kertymään, toivottavasti tämä liittyy niihin mielummin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9911568Asukas ulos ilman häätöä 13 Vastausta166 Lukukertaa
RiipinRaapinRops 4.6.2011 12:20
Omistan talon, jossa asun. Myös entinen puolisoni on sitkeästi asunut samassa talossa, vaikka eromme on tullut voimaan jo aikoja sitten. Hän ei ole maksanut asumisensa kuluja lainkaan.
Pesänjakaja teki jakokirjan, joka juuri nyt on tullut lainvoimaiseksi 6 kuukauden moiteajan kuluttua umpeen. Eli exäni ei ole jakoa moittinut. Kun maksan jakokirjassa mainitun tasingon, saan vähentää pesänjakajan exäni asumisesta aiheutuneet kulut tasingon päältä.
(Tämän tekee mahdolliseksi se, että olemme velkasuhteessa toisiimme. )
Mutta miten heitetään ulos ihminen, joka ei ole vuokrasuhteessa. Eihän hänelle voi häätöä silloin antaa? Toisaalta; hänhän ei ole asumiseensa oikeutettu, eikä ole ollut sitä enää pitkään aikaan.
Eräs lakimies sanoi, että voin antaa joko kirjallisena tai esim tekstiviestillä ilmoituksen exälleni, milloin hänen on oltava tavaroineen ulkona talostani. Sitten sen ajan kuluttua loppuun, ellei hän ole muuttanut, voin nostaa hänen tavaransa pihalle ja vaihtaa lukot.
Onko jollakulla parempaa tietoa. Siis myös oikein lakiin pohjautuvaa
nix_nax 4.6.2011 14:07
>>Eräs lakimies sanoi, että voin antaa joko kirjallisena tai esim tekstiviestillä ilmoituksen exälleni, milloin hänen on oltava tavaroineen ulkona talostani. Sitten sen ajan kuluttua loppuun, ellei hän ole muuttanut, voin nostaa hänen tavaransa pihalle ja vaihtaa lukot.<<
Et voi tehdä "lakimiehen" neuvon mukaan - laillisesti. Jos teet, syyllistyt omankädenoikeuteen.
RL 17:9
"Omankädenoikeus
Joka oikeutensa puolustamiseksi tai toteuttamiseksi omin valloin ryhtyy toimeen, jota hän ei saa tehdä ilman viranomaisen myötävaikutusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, omankädenoikeudesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."
Laillisesti menetellen haet häätötuomion, jonka annat ulosottoviranomaisen täytäntöön pantavaksi.
>> Mutta miten heitetään ulos ihminen, joka ei ole vuokrasuhteessa. Eihän hänelle voi häätöä silloin antaa?<<
Kyllä häätö voidaan tuomita muullekin kuin vuokralaiselle.
8.6.2011 02:18
"Jos on erottu, ja lainvoimaisesti omaisuus jaettu, niin mihin ihmeeseen mitään uusia tuomioita enää tarvitaan?"
nix_nax 8.6. 2011 12:36
Puusta katsot.
>> Jos on erottu, ja lainvoimaisesti omaisuus jaettu, niin mihin ihmeeseen mitään uusia tuomioita enää tarvitaan?<<
Kun et yhdellä lukemisella selvää lakitekstiä ymmärtänyt, niin lainaanpa sen sinulle - hieman yksinkertaistettuna - vielä. Ole hyvä:
"Joka oikeutensa ... toteuttamiseksi omin valloin ryhtyy toimeen, jota hän ei saa tehdä ilman viranomaisen myötävaikutusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, omankädenoikeudesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."
Häätö on mahdollinen vain viranomaisen myötävaikutuksella siten kuin aiemmin kerroin.
Jos omankädenoikeudella häädetty ryhtyy oikeuttaan valvomaan, poliisi antaa hänelle virka-apua laittoman häädön mitätöimiseksi. Hän siis pääsee poliisin avulla takaisin asuntoonsa. Lisäksi "häädön" toimeenpanijalle seuraa haaste käräjille, sakko ja vahingonkorvaus "häädetylle".
Ei auta, vaikka exä olisi ositussopimuksessa sitoutunut muuttamaan pois tiettynä ajankohtana. Häätötuomio on silti oikeudesta haettava, kun laillisesti menetellään. Muuttoa voisi kyllä jouduttaa, jos olisi sovittu tietty uhkasakko sopimusrikkomuksesta siltä varalta, ettei exä ole sovittuna ajankohtana muuttanut.
nix_nax 8.6.2011 20:12
>>Ns. laittomasti häädetty ei nimittäin pääse poliisin avulla takaisin asuntoonsa. edellytyksenä on, että kaikki häädetyn tavarat on asunnosta kannettu pois, sekä lukko on vaihdettu. Jos yksikin häädetyn esine on vielä asunnossa, tai lukko vaihtamatta, niin tällöin poliisi turvaa sen, että häädetty pääsee takaisin.<<
Lienet poliisi, kun poliisin käytännöstä noin tarkasti olet tietävinäsi. Mutta kovin selvästi et osaa itseäsi ilmaista.
Saako häädetty siis mielestäsi virka-apua, jos
a) yksi esine on asunnossa ja lukko vaihtamatta?
b) yksi esine on asunnossa ja lukko vaihdettu?
c) yhtään esinettä ei ole asunnossa ja lukko vaihtamatta?
En oikein usko, että lukon vaihtaminen mikään ratkaiseva kriteeri voi olla. Jos häädetty haluaa kotiinsa palata, hän toki voi kutsua lukkosepän (omalla kustannuksellaan tässä vaiheessa) sarjoittamaan lukon uudelleen, jos poliisi virka-avullaan toimenpiteen turvaa.
Tavaroita poliisi ei tietenkään ryhdy kantamaan, se on omaa keksintöäsi. Mutta poliisi voi turvata sen, että tavarat voidaan kantaa.
>> Ainakin Hgissä sakot ovat olleet siinä 10-15 päiväsakon luokaa, eli melko halpaa ja tehokasta verrattuna siihen, että asiaa lähdetään viemään häätöjuttuna käräjille.<<
Unohdit sen, että laillisesti käräjillä häädön saanut pääsääntöisesti velvoitetaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkulut. Myös sen unohdit, että omankädenoikeudella häätäjä velvoitetaan korvaamaan häädetylle laittomuudesta aiheutuvat kulut, kuten hotellimajoitus- ja huonekalujen säilytysmenot (tai turmeltuneiden arvo) uuden asunnon saamiseen asti.
nix_nax 8.6.2011 23:22
Nyt TAAS sotket asioita pahemman kerran.
>> Asukas saa automaattisesti sieltä kuuden kuukauden verran muuttopäivän siirtoa, jos vain sitä pyytää ja hyvässä lykyssä jättää vähintään vuoden ajalta vuokrat maksamatta.<<
Ap:
"Omistan talon, jossa asun. Myös entinen puolisoni on sitkeästi asunut samassa talossa, vaikka eromme on tullut voimaan jo aikoja sitten."
Po. asukas ei takuuvarmasti saa muuttopäivän siirtoa. Peruserehdyksesi on luulo, että ex-puoliso olisi vuokralainen omassa kodissaan. Vuokralainen hän ei ole, kun vuokrasopimusta ei ole tehty, ja muuttopäivän siirron voi saada hyväkseen vain vuokralainen. Häneltä ei siten myöskään voi jäädä vuokrat maksamatta. (Toinen asia sitten on, että asumishyödyn korvaukseen hänet voidaan kyllä avioerosta lukien velvoittaa.)
Joten älä jatkuvasti jankkaa asioista, joita et lainkaan tunne.
>> Koska asia on riitainen, niin poliisi turvaa myös sen, ettei vastoin lukon vaihtaneen tahtoa myöskään lukkoseppä mene sitä tekemään.<<
Asia EI ole riitainen siltä osin, että exällä, joka on po. asunnossa kirjoilla, on oikeus kotiinsa päästä, kun omankädenoikeuteen turvautunut ei voi esittää toimelleen mitään laillista perustetta. Ei se tosiasiallinen seikka, että lukko on vaihdettu, ole mikään peruste estää exää pääsemästä kotiinsa.
Heppoisia ovat edelleen sinun perusteluyrityksesi.
Subject: Asumisesta 
Sun Oct 21, 2012 9:44 am